Vuosiloman Kertymislaskuri – Laske Lomapäivät Helposti

Vuosiloman Kertymislaskuri – Laske Lomapäiväsi

Laske helposti kuinka monta lomapäivää olet ansainnut Suomen vuosilomalainsäädännön mukaan

Miten vuosiloma kertyy Suomessa?

Vuosiloma on Suomessa lakisääteinen oikeus, joka määräytyy Vuosilomalaissa (162/2005). Lomapäiviä kertyy lomanmääräytymisvuoden aikana, joka kestää 1. huhtikuuta – 31. maaliskuuta.

Jotta lomakuukausi on täysi, työntekijän on täytettävä jompikumpi seuraavista ehdoista:

• 14 päivän sääntö: Työskennellä vähintään 14 päivää kuukaudessa
• 35 tunnin sääntö: Työskennellä vähintään 35 tuntia kuukaudessa (jos työskentelee alle 14 päivää/kk)

Kertymisvauhti:
• Alle vuoden työsuhde (31.3. mennessä): 2 päivää/kuukausi
• Vähintään vuoden työsuhde: 2,5 päivää/kuukausi

Lomapäivät pyöristetään ylöspäin (esim. 27,5 → 28 päivää). Loma-aika jakautuu kesälomaan (2.5.–30.9.) ja talvilomaan (1.10.–30.4.), ja vähintään 24 arkipäivää on annettava kesäkaudella.

2,5 Päivää/kk (≥1v)

14 Päivää/kk (sääntö)

35 Tuntia/kk (sääntö)

30 Max päivää/vuosi

LASKE LOMAPÄIVÄSI

Laskurin Parametrit

Anna työsuhteesi tiedot laskeaksesi kertyneet lomapäivät

Työsuhteen aloituspäivä

Laskentapäivä (31.3. tai nykyinen)

Laskentasääntö

Anna jokaiselle kuukaudelle työskennellyt päivät (tai päiviksi muunnetut tunnit)

Sisällytä työssäolon veroiset päivät (sairauslomat, perhevapaat)

Tulokset

Kertyneet lomapäivät

Täydet lomakuukaudet

Työsuhteen kesto 31.3.

< 1 vuosi

Kertymisvauhti

2,0 pv/kk

LOMAPÄIVÄT YHTEENSÄ

Tärkeää

• Vähintään 24 arkipäivää kesäkaudella (2.5.–30.9.)
• Loput talvikaudella (1.10.–30.4.)
• Arkipäivät = ma-la (sunnuntai ei kuluta lomaa)
• Työehtosopimus voi antaa enemmän lomaa

Vuosiloman Kertyminen – Opas ja Tietoa

Kattava tieto Suomen vuosilomalainsäädännöstä, kertymissäännöistä ja oikeuksistasi työntekijänä

1 Vuosilomalaki – Perusta

Vuosilomalaki (162/2005) on Suomessa lakisääteinen oikeus kaikille työntekijöille, olivatpa he kokoaikaisia, osa-aikaisia tai määräaikaisia. Laki takaa vuosiloman kertymisen ja maksetun loma-ajan kaikille, jotka täyttävät vähimmäistyöaikavaatimukset.

Vuosilomalaki perustuu ajatukseen, että työntekijät tarvitsevat säännöllistä lepoa jaksaakseen työssään ja ylläpitääkseen terveyttään. Loma on työnantajan velvollisuus myöntää, eikä pelkästään työntekijän etuoikeus.

Lakisääteinen oikeus

Kaikilla työntekijöillä on oikeus vuosilomaan riippumatta työsuhteen muodosta tai kestosta

Pakottava laki

Vuosilomalakia ei voi syrjäyttää työsopimuksella, vain työehtosopimuksella parantaa

Kaikki työsuhteet

Koskee kokoaikaisia, osa-aikaisia, määräaikaisia ja jopa lyhyitä työsuhteita

Tärkeä tieto

Työehtosopimus (TES) voi parantaa lakisääteisiä etuja, mutta ei huonontaa. Esimerkiksi valtion ja kuntien työehtosopimukset antavat usein enemmän lomapäiviä kuin vuosilomalaki edellyttää. Tarkista aina oman alasi TES!

2 Lomanmääräytymisvuosi

Vuosiloma kertyy lomanmääräytymisvuoden aikana, joka kestää aina 1. huhtikuuta – 31. maaliskuuta. Tämä tarkoittaa, että esimerkiksi 1.4.2024 – 31.3.2025 aikana tehty työ tuottaa lomat, jotka voidaan pitää seuraavan vuoden aikana.

1. huhtikuuta

Lomanmääräytymisvuosi alkaa. Lomapäivien kertyminen alkaa tästä päivästä.

31. maaliskuuta

Lomanmääräytymisvuosi päättyy. Tässä vaiheessa lasketaan, kuinka monta täyttä lomakuukautta on kertynyt ja määritetään työsuhteen kesto (alle/yli vuosi).

2. toukokuuta

Kesäloma-aika alkaa. Tänä aikana (2.5.–30.9.) tulee pitää vähintään 24 arkipäivää lomaa.

1. lokakuuta

Talviloma-aika alkaa (1.10.–30.4.). Loput lomapäivät voidaan pitää tänä aikana.

Huomio työsuhteen kestosta

Työsuhteen kesto 31. maaliskuuta mennessä ratkaisee, kerry tkö lomaa 2 vai 2,5 päivää kuukaudessa. Jos työsuhde on alkanut 1.4. tai sen jälkeen, voit saada 2,5 päivää/kk jo ensimmäisenä vuotena, koska työsuhde on kestänyt vuoden 31.3. mennessä.

3 Täysi lomakuukausi – Kaksi sääntöä

Jotta lomaa kertyy, työntekijän on ansaittava täysi lomakuukausi. Tähän on kaksi eri sääntöä, joista käytetään vain toista työsopimuksen luonteen mukaan:

Sääntö	Edellytys	Kenelle soveltuu	Sairauslomarajat
14 päivän sääntö	Vähintään 14 työpäivää kuukaudessa	Täysaikaiset ja säännölliset osa-aikaiset	Max 75 työpäivää
35 tunnin sääntö	Vähintään 35 työtuntia kuukaudessa	Epäsäännölliset osa-aikaiset (alle 14 pv/kk)	Max 105 kalenteripäivää

Mikä sääntö koskee sinua? Jos työskentelet 14 päivää tai enemmän kuukaudessa, sinuun sovelletaan aina 14 päivän sääntöä. 35 tunnin sääntö tulee käyttöön vain silloin, kun työskentelet alle 14 päivää kuukaudessa (esim. viikonloppuisin, keikkatyöläisenä tai hyvin epäsäännöllisissä vuoroissa).

Käytännön esimerkkejä

Esimerkki 1: Kokoaikainen toimistotyöntekijä
Työskentelee 5 päivää viikossa = noin 20 päivää kuukaudessa
→ Soveltuu 14 päivän sääntö
→ Lomakuukausi täyttyy joka kuukausi

Esimerkki 2: Viikonlopputyöntekijä
Työskentelee vain la-su = noin 8 päivää kuukaudessa
→ Soveltuu 35 tunnin sääntö
→ Tarvitsee 35 tuntia täyttääkseen lomakuukauden

Esimerkki 3: Osa-aikainen myyjä
Työskentelee 15 päivää kuukaudessa, 4 tuntia päivässä
→ Soveltuu 14 päivän sääntö (yli 14 pv/kk)
→ Lomakuukausi täyttyy, vaikka tunteja on vain 60/kk

4 Kertymisvauhti ja Työsuhteen Kesto

Lomapäivien kertymisvauhti riippuu työsuhteen kestosta 31. maaliskuuta mennessä:

Alle vuosi

2 päivää per täysi lomakuukausi
Maksimi: 24 päivää (12 kuukautta)

Vähintään vuosi

2,5 päivää per täysi lomakuukausi
Maksimi: 30 päivää (12 kuukautta)

Yli 15 vuotta (TES)

Jotkut TES:t antavat 3 päivää/kk
Maksimi: 36 päivää (12 kuukautta)

Laskentaesimerkit

Skenaario 1: Uusi työntekijä

Aloituspäivä: 1.9.2024
Työskentelee täysipäiväisesti joka kuukausi
Lasketaan 31.3.2025:

Täydet lomakuukaudet: syyskuu, lokakuu, marraskuu, joulukuu, tammikuu, helmikuu, maaliskuu = 7 kuukautta
Työsuhde kestänyt: < 1 vuosi (6 kk)
Kertymisvauhti: 2 päivää/kk
Yhteensä: 7 × 2 = 14 lomapäivää

Skenaario 2: Jatkuva työsuhde

Aloituspäivä: 1.4.2024
Työskentelee täysipäiväisesti joka kuukausi
Lasketaan 31.3.2025:

Täydet lomakuukaudet: 12 kuukautta (huhtikuu 2024 – maaliskuu 2025)
Työsuhde kestänyt: = 1 vuosi täsmälleen 31.3.2025
Kertymisvauhti: 2,5 päivää/kk (koska ≥ 1 vuosi 31.3.)
Yhteensä: 12 × 2,5 = 30 lomapäivää

Huomaa: Jos aloitat 1.4., saat heti 2,5 pv/kk kertymisen!

5 Pyöristäminen ja Kokonaispäivät

Lomapäivät pyöristetään aina ylöspäin puolesta päivästä eteenpäin. Tämä on työntekijän eduksi tehty sääntö, joka takaa, ettei puolikkaat päivät katoa laskennassa.

27,5 päivää → 28 päivää

Jos kertynyt määrä on 27,5 arkipäivää, se pyöristetään 28 päivään
24,0 päivää → 24 päivää

Täydet päivät eivät muutu – ei pyöristystarvetta
18,2 päivää → 18 päivää

Alle 0,5 päivän desimaalit pyöristetään alaspäin (mutta tämä on harvinaista, koska kertymä on aina 2,0 tai 2,5 × kuukaudet)

Miksi syntyy puolikkaat päivät?

Puolikkaat päivät syntyvät, kun kertymisnopeus on 2,5 päivää/kk ja täysiä lomakuukausia on pariton määrä. Esimerkiksi: 11 kuukautta × 2,5 pv/kk = 27,5 päivää → pyöristetään 28 päivään.

6 Loman Pitäminen ja Ajoitus

Vuosiloma jaetaan kesälomaan ja talvilomaan. Laissa on tarkat säännöt siitä, milloin lomia tulee pitää ja kuinka paljon työnantaja voi päättää ajoituksesta.

Loma-aika	Ajankohta	Vähimmäismäärä	Huomiot
Kesäloma	2.5. – 30.9.	24 arkipäivää	Pakollinen antaa kesäkaudella
Talviloma	1.10. – 30.4.	Loput päivät (max 6)	Voidaan siirtää sopimuksella
Yhdenjaksoisuus	Kesällä	Vähintään 12 arkipäivää	Työnantajan on annettava kerralla

Mitä ovat arkipäivät?

Arkipäivät = maanantai – lauantai. Sunnuntait ja pyhäpäivät eivät kuluta lomapäiviä. Tämä tarkoittaa, että ”viikon loma” on todellisuudessa 6 lomapäivää (ma-la), ei 5 tai 7. Esimerkiksi 24 arkipäivän kesäloma = 4 viikkoa (4 × 6 = 24 päivää).

Kuka päättää loma-ajoista? Pääsääntöisesti työnantaja päättää loman ajankohdasta, mutta hänen on kuultava työntekijää ja otettava toiveet huomioon. Työnantajan on ilmoitettava kesäloman ajankohta viimeistään kuukautta ennen loman alkua (poikkeuksellisesti kaksi viikkoa).

7 Lomapalkka ja Lomakorvaus

Lomapalkka on palkka, joka maksetaan loma-ajalta. Sen laskenta riippuu siitä, onko kyseessä kuukausi- vai tuntipalkkainen työntekijä.

Kuukausipalkkalaiset

Saavat normaalin kuukausipalkkansa loma-ajalta. Esim. jos palkka on 3000 €/kk, lomapalkka on sama 3000 €.

Tuntipalkkaiset

Lomapalkka = 9% tai 11,5% lomanmääräytymisvuoden palkoista (9% jos < 1v, 11,5% jos ≥ 1v työsuhde)

Lomakorvaus

Jos työsuhde päättyy eikä lomaa ehdi pitää, maksetaan lomakorvaus käyttämättömistä lomapäivistä

Lomapalkan Laskenta

Esimerkki: Tuntipalkkainen työntekijä

Lomanmääräytymisvuoden ansiot: 28 000 €
Työsuhde kestänyt: ≥ 1 vuosi 31.3.
Prosentti: 11,5%

Lomapalkka yhteensä = 28 000 € × 0,115 = 3 220 €

Jos lomapäiviä on 30, yhtä päivää kohden:
3 220 € ÷ 30 = 107,33 € / päivä

Lomaraha (Lomaltapaluuraha)

Lomaraha EI ole lakisääteinen, vaan se määräytyy työehtosopimuksessa tai työnantajan käytännössä. Tyypillisesti lomaraha on 50% lomapalkasta ja maksetaan, kun palaat töihin loman jälkeen. Tarkista oman TES:si ehdot!

8 Erityistilanteet ja Työssäolon Veroiset Päivät

Tietyt poissaolot rinnastetaan työssäoloon lomaa kertyessä. Näitä kutsutaan ”työssäolon veroisiksi päiviksi”. Niillä on kuitenkin rajansa.

Poissaolon syy	Lasketaan työssäoloksi?	Maksimi (14 pv sääntö)	Maksimi (35 h sääntö)
Äitiysloma / Raskausloma	Kyllä	160 työpäivää	160 kalenteripäivää
Isyysloma / Vanhempainloma	Kyllä	160 työpäivää	160 kalenteripäivää
Sairausloma	Kyllä (rajoitetusti)	75 työpäivää / sairausjakso	105 kalenteripäivää / sairausjakso
Lomautus	Kyllä (rajoitetusti)	42 työpäivää / lomanmääräytymisvuosi	–
Vuorotteluvapaa	Ei	–	–

Tärkeä huomio sairauslomista

Jos sairauslomajakso ylittää 75 työpäivää (14 pv sääntö) tai 105 kalenteripäivää (35 h sääntö), lomaa ei enää kerry ylimenevältä ajalta. Työnantajan on kuitenkin annettava lisävapaapäiviä, jos sairausloma ei kestä yli 12 kuukautta yhtäjaksoisesti ja lomaa on kertynyt alle 24 päivää.

Mitä ovat lisävapaapäivät? Ne ovat ylimääräisiä vapaapäiviä, joita annetaan, jos työntekijä on ollut pitkällä sairauslomalla eikä ole saanut täyttä 24 päivän vuosilomaa. Lisävapaapäiville ei makseta lomapalkkaa, vaan lomakorvaus.

9 Työntekijän Oikeudet ja Velvollisuudet

Vuosilomalaki määrittelee sekä työntekijän oikeudet että velvollisuudet loman suhteen. Molemmat osapuolet –työnantaja ja työntekijä – ovat vastuussa lain noudattamisesta.

Oikeus lomaan

Jokaisella työntekijällä on ehdoton oikeus vuosilomaan, jos täyttää vähimmäistyöaikavaatimukset. Työnantaja ei voi kieltäytyä antamasta lomaa.
Oikeus tulla kuulluksi

Työntekijällä on oikeus ilmaista toivomuksensa loman ajankohdasta. Työnantajan on otettava nämä toiveet huomioon, vaikka lopullinen päätös on työnantajalla.
Oikeus lomapalkkaan

Lomapalkka on maksettava ennen loman alkua (paitsi alle 6 päivän lomissa, jolloin se voidaan maksaa seuraavana palkanmaksupäivänä).
Oikeus lomapalkkalaskelmaan

Työnantajan on annettava erittely siitä, miten lomapalkka on laskettu. Tämä on työntekijän oikeus vaatia.
Velvollisuus pitää loma

Työntekijä ei voi luopua vuosilomasta rahaa vastaan. Loma on pidettävä, paitsi jos työsuhde päättyy ennen loman pitämistä.
Velvollisuus ilmoittaa ajoissa

Työntekijän tulee ilmoittaa lomatoiveensa riittävän ajoissa (vähintään kuukautta ennen, jos mahdollista), jotta työnantaja voi järjestää työjärjestelyt.

Tasapuolinen kohtelu

Työnantajan on kohdeltava kaikkia työntekijöitä tasapuolisesti loma-asioissa. Esimerkiksi kesälomien ajoittamisessa on otettava huomioon työntekijöiden perhetilanteet, aiemmat lomat ja muut kohtuulliset syyt. Syrjintä loma-asioissa on kielletty.

10 Yleisimmät Virheet ja Väärinkäsitykset

Vuosilomalainsäädäntö voi olla monimutkaista, ja sekä työntekijät että työnantajat tekevät usein samoja virheitä. Tässä yleisimmät sudenkuopat:

Virhe: ”Viikon loma = 5 päivää”

Oikein: Viikon loma = 6 arkipäivää (ma-la). Lauantai lasketaan aina mukaan lomapäiviin, vaikka et silloin työskentelisi.

Virhe: ”Voin ottaa rahana”

Oikein: Lomaa ei voi korvata rahalla kesken työsuhteen. Vain työsuhteen päättyessä maksetaan lomakorvaus.

Virhe: ”Loma vanhenee vuodessa”

Oikein: Talviloma voi vanhentua, jos ei pidetä ennen seuraavaa kesälomaa. Säästövapaa mahdollinen sopimuksella.

Virhe: ”Osa-aikaiset eivät saa lomaa”

Oikein: Kaikki saavat lomaa, jos täyttävät 14 pv tai 35 h säännön. Työsuhteen muoto ei estä oikeutta.

Virhe: ”Lasken itse 2 pv/kk”

Oikein: Kertyminen riippuu 31.3. tilanteesta. Jos työsuhde ≥ 1v silloin, saat 2,5 pv/kk koko vuodelta.

Virhe: ”Voin sopia työnantajan kanssa”

Oikein: Vuosilomalaki on pakottava. Ei voi sopia huonommista ehdoista, vain paremmista (TES).

Mitä tehdä, jos oikeutesi rikkoutuvat?

Jos epäilet, että työnantajasi ei noudata vuosilomalainsäädäntöä:

1. Ota yhteyttä luottamusmieheen tai ammattiliittoon
2. Pyydä kirjallinen selvitys lomien kertymisestä
3. Ota yhteyttä työsuojeluviranomaiseen (aluehallintovirasto)
4. Viimeisenä keinona voit viedä asian käräjäoikeuteen